Syksyn ensimmäinen takkailta

Eilen oli tämän syksyn ensimmäinen opiskelijoiden takkailta. Meitä olikin paikalla melkoisen paljon isompi joukko kuin vaikkapa viime viikon kokouksessa. Mukaan tuli useampiakin uusia kasvoja, mikä oli todella hienoa. Lisäksi iltaamme oli seuraamassa toimittaja, joka aikoo tehdä jutun seurakunnan opiskelijatoiminnasta Rauhan Tervehdykseen, ja Arppa hänen apunaan.

Luimme 1. Korinttilaiskirjeen ensimmäisen luvun useammassa pätkässä, ja Juhani kertoi meille selitysteoksen kertomia taustatietoja kustakin pätkästä. Odotin, että kirjeen ensimmäinen luku olisi tervehdystä ja "siellä kuulemma menee kivasti"-tyyppisiä kommentteja. Paavali ei kuitenkaan tunnu turhia jaarittelevan: heti ensimmäisessä luvussa päästään pohtimaan seurakunnan hajaannuksen syitä ja maallisen viisauden hölmöyttä.

Arppa mainitsi mielenkiintoisen seikan, joka osaltaan selittänee miksi Raamatun kirjeissä ei turhia höpötellä. Ensinnäkin, Paavali ei kirjoittanut kirjeitään itse (paitsi ehkä lopputervehdyksen), vaan saneli viestin kirjurille. Lisäksi kirjoittaminen oli hidasta puuhaa. Kuulemma kirjurilla on voinut mennä monta päivää kirjeen puhtaaksikirjoittamisessa pergamentille. Kirjeitä ei siis käytetty jutusteluun vaan niissä kannatti todella pysyä asiassa. Paavalin kirjeet vielä kuulemma ovat erityisen pitkiä verrattuna aikakauden tyypilliseen kirjeenpituuteen, joten kirjurilla on varmasti riittänyt töitä.

Pohdintamme johtivat meidät miettimään sitä, miksi kirkkomme pappien täytyy opiskella yliopistossa ja vielä maisteriksi asti. Siitä pääsimme miettimään vielä sitäkin, että mitä oikeastaan tarkoittaa että joku on pappi. Entä mikä mahtaa tehdä jostakusta papin - tai yhtä lailla vaikkapa shamaanin? Ehkäpä saamme näihin kysymyksiin vastauksia joulukuussa kun Árpád tulee takkailtaan puhumaan aiheesta mihin pappeja tarvitaan.

Syksyn ripari-iltoihin on jo melkein kaikkiin saatu asiantuntijavieras sovittua. Ensi viikon tiistai ei valitettavasti ole sopinut vielä heille joilta olemme kysyneet, joten on olemassa riski, ettei ensi viikolla olekaan ripari-iltaa. Noh, sitten voinemme pitää vain useamman raamattupiirin peräkkäin. Kyllä tuossa korinttilaiskirjeessä riittää pureskeltavaa vaikka yhelle ylimääräiselle takkaillallekin!