Sotahuuto
Jatkan edelleen Maata näkyvissä muisteloissa tavallaan. Tämän bändin olisin halunnut nähdä, mutta enpä tajunnut olemassa oloa ennen kuin oli liian myöhäistä. Tämän genren musiikki onkin minulle huomattavasti tutumpaa kuin, esimerkiksi aiemmin esittelemäni reggae ja tanssimusiikki yhtyeet. Lähes 10 vuotta nämä herrat ovat vääntäneet metallia ja se alkaa kyllä jo kuulua musiikissa. Täysin mallikelpoista mättöheviä, groovea ja riffittelyä löytyy sopivasti, jotta moshaaminen onnistuu kaljultakin. Vokalistillakin on homma hallussa mukavasti, hieman voisi ehkä laajentaa örinän alaa. Soitinten hallitsijat ovatkin sitten aivan oikeilla jäljillä, sen mitä minä niistä vempaimista ymmärrän.
Tässä on kappale nimeltään Veri, joka jatkaa kyllä nimikkokappaleen tapaan hyvin groovemaisena vääntönä. Lopun jopa hieman progemainen fiilistely vie täysin eri sfääreihin, mitä kappale aiemmin tarjoaa, loistava tunnelman muutos. Lyriikat englanniksi, nii voisi olla mahdollisuuksia jopa rajojen ulkopuolella enemmänkin.
Tuhoaja on tämän biisin nimi ja on selvästi Veri -kappaletta synkempi ja menevämpi. Tässä on selkeästi enemmän vivahteita trashiin ja metalcoreen. Ja vokalistin monipuolisuuskin tulee hieman paremmin esille. Mukavan raskasta pomppuriffittelyä ja sopivan suoraviivaista rytinää. Erittäin vakuuttavaa metallia Sotahuudolta.
