Seurakuntavaalit 2010

Äänestys on päättynyt!

Vaalitulokset löytyvät kaikkien Suomen seurakuntien osalta löytyvät täältä.

Oulun seurakuntien vaalitulokset löydät täältä.

Seurakuntavaalien äänestysvilkkaus kasvoi

Koko maan äänetysprosentti oli klo 22 tehdyn laskennan perusteella 17,1%. Edellisissä seurakuntavaaleissa vuonna 2006 äänetysprosentti oli 14,5%.

Julkisuudessa käyty keskustelu kirkosta ja kirkon tulevaisuudesta on vaikuttanut osaltaan äänestysvilkkauteen. Keskustelu kirkon suhteesta homoseksuaaleihin on nostanut rinnalle myös keskustelun kirkon yhteiskunnallisesta merkityksestä ja asemasta.

- Ajattelen, että äänestämällä moni ihminen on halunnut ottaa kantaa kirkon merkitykseen yhteiskunnassa kansankirkkona. Valtaosa kokee kirkon perustehtävän, ihmisten auttamisen diakoniatyössä sekä lapsi-, nuoriso- ja perhetyön tärkeänä. Näistä puhutaan loppujen lopuksi aika vähän, mutta niiden merkitys on suuri. Tämän voi nähdä vastauksena kirkosta eroamisille, Kimmo Kieksi sanoo. 

-Äänestämällä on  otettu tärkeällä tavalla kantaa myös siihen, miten kirkko suhtautuu kaikkiin sen jäseniin. Kirkolta toivotaan enemmän suvaitsevaisuutta, mutta myös ajassa ja ihmisten arjessa olemista.

Vaalit pidettiin 449 seurakunnassa. Sopuvaalit oli 30 seurakunnassa. Äänestysprosentti on ääntenlaskennan tilanteesta 15.11. klo 22.

Oulussa uusi ennätys: äänestysprosentiksi 14,4%

Äänensä Oulun ja Yli-iin seurakuntavaaleissa antoi 13 270 henkeä, joka on siis 14,4% prosenttia äänioikeutetuista. Neljä vuotta sitten äänestysprosentti oli Oulussa 12,1 prosenttia. Äänestysprosentti on kaikkien aikojen korkein äänestysprosentti Oulussa. Toiseksi paras äänestysaktiivisuus on ollut viimeksi vuonna 1978, jolloin äänestäjien osuus oli 12,4 prosenttia äänioikeutetuista.

Nuoret 16-17-vuotiaat äänestivät ensimmäistä kertaa

Nuorten 16-17 -vuotiaiden äänetysprosentti on koko maassa 14,6% ja Oulussa puolestaan 11,4%, joka tarkoittaa 342 henkeä kaikkiaan 3005 äänioikeutetusta nuoresta. Vilkkainta nuorten äänetys oli Oulujoen seurakunnassa, jossa äänetysprosentti oli 16,8%. Matalin se oli tuomiokirkkoseurakunnassa, jossa prosentiksi tuli vain 3,4%. Tytöt olivat selkeästi poikia aktiivisempia.

- Ihan hyvä ekaksi kerraksi. Äänetysaktiivisuuteen vaikutti varmaan monia asia. Ei tunneta ehdokkaita, ei tunneta seurakunnan toimintaa ja hallintoa tai ihan yksinkertaisesti äänetystilanne voi tuntua liian hankalalta ja byrokraattiselta. Mitä tässä pitää tehdä, oli aika yleinen kysymys myös aikuisella. Kynnyksiä voi siis olla monia. Nuoret on silti erittäin suuri ja aktiivinen ikäryhmä itse seurakuntatoiminnassa. Nuorten vaikuttaminen seurakunnassa tapahtuu ehkä enemmänkin jaloilla ja suoraan työntekijän kautta kuin äänestämällä.

Oulun seurakuntaneuvostoissa yli puolet uusia jäseniä

Seurakuntaneuvostot päättävät oman seurakuntansa määrärahojen käytöstä, seurakuntatyön painopisteistä sekä valitsevat oman seurakunnan työntekijät kirkkoherraa lukuun ottamatta. Kaikkiaan Oulun neljän seurakuntaneuvoston 62 jäsenestä 34 on uusia. Liäksi nuorten aikuisten (18-39 -vuotiaiden) osuus on lähes kolmannes kaikista paikoista. Nuoria aikuisia istuu seurakuntaneuvostoissa 19. He eivät ole kuitenkaan yksi selkeä ryhmä, vaan edustavat hyvin kirjavaa joukkoa opiskelijoista ja sinkuista aina työikäisiin ja perheellisiin.

- Tee kirkosta sellainen kuin haluat sen olevan. Tämä oli yksi slogan, jolla haluttiin innostaa ihmisiä äänestämään. Hallintoväen uusiutuminen voi tietysti ennustaa myös kirkon ja paikallisseurakuntien toiminnan uudistamista. On hyvä, että kirkko uudistuu. Traditiosta, kirkon perinteestä ja ydinsanomasta ei tule koskaan luopua, mutta jokainen sukupolvi "päivittää" sen omaan aikaansa. Sisältö on sama, mutta muoto voi muuttua. Miten, se jää nähtäväksi.

Naisten aktiivisuus seurakunnan toiminnassa näkyi myös seurakuntavaaleissa

Naiset ottivat vallan Oulun seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa, mutta myös seurakuntaneuvostoissa. Yhteinen kirkkovaltuusto on Oulun seurakuntien ja seurakuntayhtymän ylin päättävä elin, jonka keskeisimpänä asioina on päättää kirkkollisveroprosentista, seurakuntien rakennushankkeista ja seurakuntien käyttöön annettavien määrärahojen suuruudesta. Uuteen valtuustoon tulee 29 naista ja 22 miestä. Naisia on näin ollen 57% tulevista valtuutetuista. Vielä istuvassa valtuustossa miehiä on 33 ja naisia 18.

Tulevissa seurakuntaneuvostoissa naisten osuus jäsenistä on vieläkin suurempi kuin kirkkovaltuustossa. Tuiran, Karjasillan ja Oulujoen seurakuntaneuvostossa naisia on yli 60%. Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvostossa miehiä ja naisia on tasamäärä 50% ja 50%. Kaikkiaan naisia on 38 seurakuntaneuvostojen 62 jäsenestä.

Suurimmaksi ryhmäksi 51 paikkaisessa yhteisessä kirkkovaltuustossa nousi Kristillisten perusarvojen puolesta (KPP) -ryhmä 14 paikalla. Ryhmän ehdokkaita yhdistävä tekijä on vanhoillislestadiolaisuus. Toiseksi suurin ryhmä on Elävä seurakunta - lähellä ihmistä (ESLI) 13 paikalla. Tämä ryhmä on tavallisten seurakuntalaisten muodostama laajapohjainen yhteenliittymä, joka pyrkii rakentamaan Oulun seurakuntia kansankirkon hengessä.

Puoluetaustaisista ryhmistä Keskusta vetoinen Kirkko keskelle arkea (KKA) -ryhmä sai 10 paikkaa ja kokoomuslainen Kuunteleva kirkko (KK) sai 8 paikkaa. Pieninpänä ryhmänä yhteisessä valtuustossa on Toimivat seurakuntalaiset (TS) - ryhmä 6 paikalla.

Vaalikeräys "Nälkä. Paha pala purtavaksi" -kampanjalle.

Vaalikeräys järjestetään Kirkon Ulkomaanavun kampanjalle, jonka tuotto käytetään kehitysmaiden ihmisten ruokaturvan parantamiseksi. Ulkomaanavun kampanja näkyy myös Facebookissa Lusikkaliikkeenä. Lusikkaliike haastaa ihmiset toimimaan nälänhätää vastaan ja antaa samalla ajnkohtaista tietoa ruokaturvasta. Liity mukaan lusikkaliikkeeseen osoitteessa facebook.com/lusikkaliike.