Puolikas keltaista aurinkoa

Chimamanda Ngozi Adichien romaani sijoittuu 1960-luvun Nigeriaan, se johdattaa lukijaa maan kärkkyvään levottomuuteen, sotaan, ihmisiin sodan jaloissa ja hiljaiseen toiveikkuuteen. Romaani alkaa siitä, kun palveluspoika nimeltään Ugvu saa palveluspojan paikan Nsukkan yliopiston opettajan taloudessa 1960-luvun alkupuolella. Ugvun kautta tutustutaan Ugvun isäntään Odenigboon ja hänen morsiameensa Olannaan sekä Richardiin ja Kaineneehen, Olannan sisareen.

 

Maan epävakaa poliittinen tilanne ja sota, vainot, nälänhätä muuttavat heidän elämäänsä monella eri tavalla, he joutuvat miettimään elämänsä arvoja ja merkitystä sekä rakkauden kestävyyttä ja peräänantamattomuutta, ” Onko rakkaus sitä, että tunnen oloni turvalliseksi silloin kun me olemme vaiti? Onko rakkaus sitä, että toivoisin sinun olevan vierelläni melkein koko ajan, vaikka en saisi?”. Poliittinen sekasorto ajaa heidät pois kodeistaan, pois tutuista maisemistaan, pelkäämään rakkaidensa, perheensä, sukunsa puolesta. Kaoottinen tilanne muuttaa ihmisiä, he joutuvat tekemään ratkaisuja, osa niistä on oikeita ja osa vääriä. Kaiken kurjuuden ,sairauksien, nälän, epätoivon, hädän keskellä on elossa toivo, pienen pieni toivo paremmasta huomisesta.

 

Chimamanda Ngozi Adichie kirjoittaa lumoavasti, herkästi ja tunteisiinvetoavalla tavalla. Hän on rakentanut juonen hienosti, saman vuosikymmenen sisällä kahteen eri aikaan, kirjoittaa päähenkilöt eläviksi, käsinkosketeltavan aidoiksi ja hengittäviksi ihmisiksi. Hänen tarinankertojankykynsä antaa paljon lukijalle, tämän kirjan ääressä voi aidosti kokea miten kirjallisuudella voi vaikuttaa. (Juha Vähäkangas)