Onko koirilla sielu?
Mietin että pääsiköhän edesmennyt Muppeni parempaan voiko huonompaan paikkaan vaikka se ei ehkä ihan kiltein koira ollutkaan?
Muppe on varmasti rauhassa, missä ikinä onkin.
Koirilla ei ole sielua.
Kaikilla elävillä on sielu! Näin siis koirillakin.
Odotan innolla sitä, kun pääsen tapaamaan kaikkien syömieni eläinten sielut taivaassa. Vai pääsevätkö kaikki teuraseläimet taivaaseen?
Herra yksin tietää - eikä kerro.
Koirien sielukysymys on tietysti aika mielenkintoinen. Vastaus riippuu siitä keneltä kysytään.
Descartesin mukaan eläimet olivat puhtaasti koneita. Ihmiset olivat koneita joilla oli sielu. Descartes kuvas konetta hydraulisin termein koska Harvey oli juuri tehnyt niinkin mullistavan löydön kuin tajunnut verenkierron.
Eläinten mielikysymys liitetään aiheeseen usein. Koska tietoisuus sidotaan teologiassa aika usein sieluun. (Tietoisuus, valintakyku ja ajattelu jne. on sielun ainuat konkreettiset attribuutit.)
Toisaalta tässä on mukana myös eläinten syöminen: Jos eläimillä ei ole sielua, ihminen voi syödä niitä ilman että tekisi väärin. Sielu kun liittyi kärsimykseen eikä olisi oikein tuottaa kärsimystä. Siksi eläimen rääkäisy teurastuksessa oli tulkittu vain koneelliseksi reaktioksi.
Tietenkin teologiassa siihen on sidottu myös syntiinlankeemus. Eläimillä ei ajatella olevan perisyntiä, koska ihminen on tehnyt synnin. Eläin on siis viaton. Kun Jumala rankaisee "kivulla on synnytettävä ja kuoltava" ja eläimet tekevät samoin, on järkevää ajatella että Jumala ei kostaisi eläimille. Siksi voidaan ajatella että niillä ei ole sielua.
Tietenkin mekanistista ajattelua on sovellettu ihmisiin, ja "vain koneellinen reaktio" on saanut sävyjä. Ihmisenkin sielu on kyseenalaistettu, se ei ole samanlainen "itsestäänselvyys", kuin ennenmuinoin on ollut.
Toisaalta eläinsuojeluliike ja monet muutkin ovat ajatelleet että eläimet ovat samalla tavalla eläviä kuin ihmisetkin. Toki tässä on enemmän itämaiden uskontojen sävyä, kuin eurooppalaista perinnettä. Hinduissa on äärilinjoja, joissa muurahaiset lakaistaan jalkojen alta, koska eläimillä on samanlainen sielu ja karma kuin ihmiselläkin. He syövät vain hedelmiä, koska hedelmiä syömällä puu ei kuole.
Kaiken kaikkiaan tutkimustieto sielusta puuttuu, joten erilaisia arvailuja voidaan esittää. Kun asiasta ei ole tietoa, siihen on helppo esittää kannanottoja ikään kuin auktoriteeettina ja asiantuntijana.
Oma, agnostinen reagointi, taivaaseen ja koirien sieluun on sama. Kun kuolen, niin näen ihan itse. Elämässä voi pähkiä konkreettisempiakin asioita. Jos koiran tapaa kuoleman jälkeen, niin kiva. (Paitsi se kuolema ennen sitä ei välttämättä ole.) Jos ei, niin se voi murehduttaa mielen. Niihin elikoihin kun kiintyy vähän kuin kakaroihin.
Jos sielulla tarkoitetaan tietoisuutta itsestä ja persoonallisuutta, joka siitä näkyy toisille, niin kyllä sielukkaalla eläimellä on sielu siinä missä vähänkään terveellä ihmiselläkin on, mutta ei se mene minnekään kuoleman jälkeen, kun sitä ei enää ole. Jos sielulla tarkoitetaan sitä että se tietosuus olisi ruumiista erillinen henkiolento, joka voi mennä johonkin, niin haloo!!! Se on naiivia kollektiivista toiveajattelua, johon uskova voi uskoa ihan mihin tahansa muuhunkin hyväuskoisille tarkoitettuun satuiluun, kuten kuolleiden sielujen kanssa kommunikointiin. Jos tietoisuus olisi jokin erillinen aineeton henkiolento, niin eihän se menisi tyhmäksi aivojen vaurioutuessa.
Onhan siinä tosiaan sekin, että onko tietoisuus sielu vai ei.
Tietoisuuden tulkinnoissakin on useita eri tasoja, joten koirallakin itse asiassa on tietoisuus ja ei ole tietoisuus, kunhan vaan valitaan sopivat määritelmät. Esímerkiksi tietoisuus toisista ihmisistä tietoisina olentoina ja tähän liittyvä vastavuoroisuuden kokemus voi olla ihmisen ominaispiirre. Jos tämä on tietoisuutta, voi olla että koira ei ole yhtään tietoinen.
Sitä kautta olin kenties jopa harhauttava, tulisi aina pyrkiä selventämään mitä tarkoittaa.
Itsessään en suhtaudu yliluonnolliseen sieluun vakavana luonnontieteellisenä kannanottona. Ongelmana on tietysti hallintaongelma: "Miten kädetön käsi liikuttaa kättä". Tämän pitäisi ainakin periaatteessa nimittäin näkyä aineen ja energian säilymislakien rikkoutumisena. (Kun fysiikan normaalitoiminnassa säilymislait on nykytieteen mukaan erityisen vahvoja luonnonlakeja.) Nobelihan tuollaisesta löydöstä tietysti seuraisi. (Vähintään.)
Oma kannanottoni on se, että sielu ei ole niinkään "väärä" kuin "tällä hetkellä luonnontieteellisestitieteellisesti turha" käsite. (Mikä ei sido tulevaisuutta.) Että niitä "mittaustuloksia ja Nobelia odotellessa." (I'm not holding my breath.)
Jesse heitti pahan. Tuosta riittää pohtimista piiitkään...
Jos kaikki ne broilerit, joita olen heittänyt huiviini ovat odottelemassa siellä jossain, niin kannatankin suuressa määrin sielunkiertoa ja uudelleensyntymistä. Saavatpa nekin mahdollisuuden antaa takaisin seuraavassa elämässä ;)
Sitä ei kai tiedä kukaan onko koirilla sielu, mutta koska lammas ja leijona ovat vierekkäin taivaassa niin kyllä ne koira ystävätkin sieltä löytyvät.
Jessen kysymykseen "pääsevätkö kaikki teuraseläimet taivaaseen?" on mielenkiintoinen vastaus, jonka on altanut Colbert, koomikko.
Kun puhutaan koirien sielusta ja pelastuksesta, niin koirat pääsevät taivaaseen, "kunhan he ovat ottaneet Jeesuksen sydämeensä."
Kommentti on itse asiassa semijärkevä, jos sielun pelastus ja taivaaseen meno jotenkin olennaisesti liittyy tähän uskomiseen.
Entäs kastemadot joiden yli ajaa pyörällä sadesäällä. tai jotka on pujotellut onkeen.
no ei ole eläimilä sielua, kuten ihmisellä.
Lue kirja "Veljeni Toni" niin ymmärrät, että eläimillä on sielu, ainakin, jos Voitto Viroon on uskominen ja miksei ole.
Kertokaas tyhymälle mikä se sielu on?
Jesaja kirjoittaa meille taivaasta näin:
"Silloin susi kulkee karitsan kanssa ja pantteri laskeutuu levolle vohlan viereen, vasikka ja leijonanpentu syövät yhdessä ja pikkupoika on niiden paimenena. Lehmä ja emokarhu käyvät yhdessä laitumella, yhdessä laskeutuvat levolle niiden vasikat ja pennut, ja leijona syö heinää kuin härkä. Ja imeväinen leikkii kyyn kolon äärellä, vastikään vieroitettu lapsi kurottaa kättään kohti myrkkykäärmeen luolaa. Kukaan ei tee pahaa, ei tuota turmiota minun pyhällä vuorellani, sillä maa on täynnä Herran tuntemusta niin kuin meri on vettä tulvillaan."
Eli vastaus on se, että eläimet pääsevät taivaaseen.
On hyvä myös muistaa se, ettei paratiisissa tapettu ainoatakaan elävää olentoa, ei edes kasveja, sillä Mooses kirjoittaa meille Eedenistä näin:
'Minä annan teille (ihmisille) kaikki siementä tekevät kasvit, joita maan päällä on, ja kaikki puut, joissa on siementä kantavat hedelmät. Olkoot ne teidän ravintonanne. Ja villieläimille ja taivaan linnuille ja kaikelle, mikä maan päällä elää ja liikkuu, minä annan ravinnoksi vihreät kasvit.' Niin tapahtui."
Kun lehmä haukkaa ruohoa tai hirvi puunoksaa, ei ruohonkorsi eikä puu kuole kasvina vaan jatkaa kasvuaan. Kun ihminen (tai lintu) syö siementä tekevän hedelmän, hän kuljettaa siemenet mukanaan kaikkialle minne kulkeekin, ja auttaa näin kasvia leviämään.
Ihmisestä kehittyi lihansyöjä vasta syntiinlankeemuksen jälkeen. Lihansyöminen (monen muun synnin ohessa) on ihmisessä elävää geeneihin asti juurtunutta perisyntiä.
Olen aika tietämätön ihminen, ja nimimerkki "kasvissyöjän" vastaus kuulostaa järkevältä. Mutta miten selitetään Apostolien Tekojen luvun 10 jakeet 9-16, ja se mitä Pietari näki?
"Seuraavana päivänä, kun miehet olivat matkalla ja jo lähestyivät kaupunkia, Pietari nousi kuudennen tunnin vaiheilla katolle rukoilemaan. Hänen tuli nälkä ja hän halusi ruokaa, mutta sillä aikaa kun ateriaa valmistettiin hän joutui hurmoksiin. Hän näki taivaan avoinna, ja taivaasta tuli alas ikään kuin suuri purjekangas, joka laskettiin maahan neljästä kulmastaan kannateltuna. Siinä oli kaikenlaisia maan eläimiä, nelijalkaisia ja matelijoita, sekä taivaan lintuja. Samassa hän kuuli äänen: "Nouse, Pietari! Teurasta ja syö!" Mutta hän vastasi: "Ei, ei, Herra! En ole koskaan syönyt mitään epäpuhdasta tai kiellettyä." Silloin ääni puhui uudelleen: "Minkä Jumala on puhdistanut, sitä älä sano epäpuhtaaksi." Tämä tapahtui kolmesti. Heti sen jälkeen kangas nostettiin taivaaseen.
Saisimmeko siis syödä lihaa vai emme?
Lihaa saa syödä. Se ei saastuta ihmistä mikä menee suusta sisään vaan se, mikä tulee suusta ulos. Kyseinen Apt. kohta liittyy siihen, että Pietarilla ja Paavalilla oli alkuseurakunnan aikoina erimielisyyksiä siitä, kenelle evankeliumia julistetaan. Pietari on pro-juutalaiset eli evankeliumi kuuluu ensisijaisesti juutalaisille. Paavali oli pro-pakanat eli evankeliumi kuuluu kaikille kansoille. Kyseinen näky kertoo siitä kuinka Pietari oppi, että evankeliumi kuuluu kaikille (myös pakanoille) sillä epäpuhtaaksi ei pidä sanoa sitä, minkä Jumala on puhdistanut. Tämä ei siis merkitse pelkästään syömiseen liittyvää kamaa.
Okei... Tuokin kuulostaa järkevältä.
Paratiisissa oli kaikenlaisia eläimiä ennen syntiinlakeemista ja ne käyskenteli siellä sulassa sovussa keskenään. En tiedä onko koirilla sielu, mutta luotan siihen, että taivaassakin on eläimiä ja tapaan omat edesmenneet haukkuni siellä.