Jäähyväiset lihalle!
Laskiainen on kristillinen kirkkovuoden juhla, jota vietetään 7 viikkoa ennen pääsiäistä. Siihen kuuluvia juhlapyhiä ovat laskiaissunnuntai sekä sitä seuraava laskiaistiistai. Laskiaisen jälkeen alkaa paastonaika, joka loppuu vasta pääsiäisenä. Oleellista paastonajalle on vanhastaan ollut liharuokien jättäminen pois ruokavaliosta, johon myös useat laskiaiseen liittyvät termit viittaavat.
Perinteistä pääsiäispaastoa tai niin sanottua suurta paastoa on vietetty aina 600-luvulta saakka. Välittömästi ennen sen alkua on kuitenkin monissa maissa keskiajalta saakka vietetty karnevaaleja. Nykyisin kuuluisimmat karnevaalit pidetään Rio de Janeirossa. Suomessa vastaavaan karnevaali perinteeseen kuuluvat mäenlasku sekä laskiaispullat.
Laskiaiseen ajankohtaan viittaava termin karnevaali, on arveltu tulevan sanoista ”carne vale”, joka kirjaimellisesti tarkoittavaa ”jäähyväiset lihalle”. Suomen kielen sana laskiainen pohjaa todennäköisesti samaan romaanisen kielialueen vanhaan laskiaisen nimitykseen ”carne lasciare” ”lihan jättäminen”.
Kristillisestä paastoperinteestä apua globaaliin ongelmaan
Suomessa paastonaika ei yleensä tarkoita sitä, että silloin todella paastotaan, ollaan syömättä. Paastonaika on hiljentymisen aikaa, joka haastaa meitä kuitenkin suunnan muutokseen oman elämän kohdalla. Se haastaa meitä luopumaan sellaisesta, joka on turhaa ja joka sitoo meitä ja läheisiämme. Se suunta, jota ihminen hapuilee elämässään, ei ehkä olekaan tarpeellinen.
Yhtä kaikki, eikö kristillinen paasto sen alkuperäisessä merkityksessä voisi olla kuitenkin vastaus myös globaaleihin ongelmiin. Jos teollisuusmaissa ihmiset vähentäisivät lihan kulutustaan kymmenyksellä, sillä olisi jo merkittävää vaikutusta, ei paitsi oman terveyden vaan myös ilmaston kannalta.
Maailman lihantuotanto on tällä hetkellä 280 miljoonan tonnin luokkaa. Worldwatch Instituten asiantuntijat ennustavat lihantuotannon vielä yli puolitoistakertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Myös lihankulutus jatkaa kasvuaan. Lihansyönti pitäisi saada käännettyä laskuun, sillä karjatalous aiheuttaa maailmassa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin liikenne. Maailman metaanipäästöistä lähes kaksi viidennestä tulee lihankasvatuksesta. Metaani puolestaan on 20 kertaa hiilidioksidia tehokkaampi kasvihuonekaasu.
Lihanhimo pitäisi saada kuriin erityisesti teollisuusmaissa, joissa ihmiset popsivat lihaa keskimäärin 80 kiloa vuodessa. Kehitysmaissa sitä kuluu 30 kiloa ihmistä kohti. Arvostettu lääketieteen aikakauslehti The Lancet suositteli yksintein, että teollisuusmaissa ihmiset vähentäisivät lihankulutustaan kymmenyksellä – ilmaston ja oman terveytensä hyväksi. Seitsemän viikkoa kestävä paasto voisi olla hyvä vastaus lehden haasteeseen.
