Hiljainen huone

Istun sohvalla Ouluhallissa. Kirjoitan blogikirjoitusta.  Hiljainen musiikki soi. Hämärässä seinälle heijastuu maisemakuvia. Sohvilla istuu hetken muutamia ihmisiä. He rauhoittuvat, levähtävät hiljaisessa huoneessa. Voi olla vain. Seinän takana velloo ihmismassa. On taitajakisat.

 

Ouluhallissa järjestetään ammattitaidon SM-kisat tällä viikolla. Saimme tehtäväksi rakentaa kisoihin tilan – hiljaisen huoneen -, jossa kilpailijat ja kisavieraat voisivat olla hetken rauhassa. Tapahtumassa käy yli 50 000 kävijää, joten pienellä alueella on aikamoinen kuhina kisojen aikana.

 

Varastona aikaisemmin toiminut pommisuoja muutettiin hiljaiseksi huoneeksi. Seinät verhosimme valkealla harsolla. Muutama jalkalamppu tuotiin paikalle luomaan tunnelmallista valoa. Pehmoiset sohvat ja tuolit antavat mahdollisuuden vaikkapa päiväunille. Hiljainen taustamusiikki peittää ulkopuolelta kantautuvan hälyn. Vaihtuvien maisemakuvien äärellä tuntuu hyvältä pysähtyä. Tarvittaessa voi myös pysäyttää kirkon työntekijän.

 

Hiljaiselle huoneelle on tarvetta.

 

Ihmisinä tarvitsemme tilaa olemiselle ja hiljaisuudelle. Kiire ja häly vievät voimia. Helposti unohdamme pysähtyä, menemme vain virran mukana. Tämäkin kuuluu elämään. Osa jaksaa paremmin.

 

Kirkko haluaa olla lähellä ihmistä arjessa ja juhlassa. Sielläkin, missä onnistutaan ja juhlitaan. Mutta erityisesti siellä, missä on elämän rosoja ja omin voimin ei jakseta.