Ruumiista irtaantuminen
Haluaisin kysyä mitä minulle tapahtui unessani. Netistä löytyy paljon juttuja kyseisestä aiheesta, eli ruumiista irtaantumisesta, joko unessa, meditaation avulla tai kuolemanrajatapauksiin liittyen. Jotkut selittävät ilmiön todellisena sielun matkustamisena, toiset aivojen tuottamana jännittävänä kokemuksena. Itse näin vastikään todella voimakkaan unen, jossa kuolin ja irtosin ruumiistani lentäen läpi taivaan. Ennen irtoamista koin suunnattoman kauniin ja hyvältä tuntuvan valon. Palasin lennolta takaisin ruumiiseen ja oloni oli onnellinen unessa. Pian heräsinkin kokonaan päiväunilta ja olo oli kuin olisin saanut jotain onnellisuuslääkettä.
Onko mahdollista, että sieluni todella irtosi ruumiista? Vai sainko kenties jonkinlaisen viestin tuossa unessa Jumalalta, lupauksen onnesta ja paremmasta uudesta elämästä? Olen kärsinyt elämässäni aika paljon masennuksesta ja uskon asiat ovat viime aikoina pyörineet päässäni. Aina kun totean itsekseni, että en usko Jumalaan, ja että minun on löydettävä hyvyys itsestäni ja muista ihmisistä ilman ulkopuolista auktoriteettia, koen jonkin yliluonnolliselta tuntuvan kokemuksen. Mistä tämä kertoo? Miten minun tulisi suhtautua näihin kokemuksiin, jotka toisaalta tuovat onnen tunnetta ja toisaalta pelottavat. Vai onko kaikki vain alitajuntaista pelkoa uskaltaa ajatella itse ja heittäytyä näkemään maailma sellaisena kuin se on.
Olen todella hämmentynyt enkä tiedä kenelle puhuisin näistä asioista, tuntuu että ihmiset jotka eivät ole kokeneet mitään vastaavaa pitävät minua vain hulluna. Arvostaisin aitoa yritystä ymmärtää tätä kokemusta.
Raamatussa hyvinkin usein Jumala ilmoittaa itsensä ihmisille unessa. Tietenkään kaikki unet eivät tule Jumalalta, eikä niiden mukaan tule alkaa ihan umpimähkään toimimaan.
Itse olen nähnyt melko paljon yliluonnollisia asioista, ja olen täysin vakuuttunut, että Jeesus kutsuu ihmisiä yhteyteensä mitä ihmeellisimmillä ja yliluonnollisimmilla tavoilla. Olen ajatellut Jumalan kutsuvan ihmisiä usein unien ja "lievempien" yliluonnollisten kokemusten kautta, sillä Jumala ei tahdo pelotella ketään hengiltä yliluonnollisen todellisuuden paljastamisella, vaan ennen kaikkea rakkautensa ja hyvyytensä kautta vetää puoleensa, varovaisesti.
Oma mielipiteeni on, että uskossa on kyse henkilökohtaisesti suhteesta Jeesukseen Kristukseen. Jeesus antoi ristillä henkensä, ja lupasi, että kuka ikinä turvautuu Häneen, saa syntinsä anteeksi ja Jeesus ottaa päällensä ihmisen rikkomukset. Kyseessä on ikään kuin vaihtokauppa: Me tunnustamme ja annamme Jeesukselle vääryytemme, hän antaa meille oman puhtautensa ja anteeksiantonsa.
Raamattu sanoo: "Jokainen joka otti Jeesuksen vastaan, sai voiman tulla Jumalan lapseksi." Jos uskon asiat ovat pyörineet päässä, niin helpoin tapa saada rauha asian kanssa on ottaa rohkeasti askel Jumalan suuntaan ja rukoilla sanoen vaikka näin: "Jeesus, anna väärät tekoni anteeksi. Tule asumaan minun sydämeeni, jotta voisin olla Jumalan lapsi. Aamen." Sen jälkeen vain sitten mukaan rohkeasti seurakunnan toimintaan, ja oppimaan lisää Jeesuksesta!
Jeesuksella on niin mahtava suunnitelma ihmisen elämälle, ettei sitä vain halua missata! On varmana asioita ja unia, jotka tulevat meistä itsestämme, muttei se tee tyhjäksi Jumalan olemassaoloa ja sitä, että hän haluaa vaikuttaa meidän elämässämme!
