Omaa seurakuntaa etsimässä
Hei!
Olen Jeesukseen uskova opiskelijanainen Oulun seudulta. Olen helluntalaisesta perheestä. Helluntaiseurakuntien kaoottinen meininki, liika "magiassa rypeminen" (kaiken pitää olla suurta ja ihmeellistä, rukoillessa pitää tapahtua järisyttäviä kokemuksia, elämyksiä, elämyksiä) säikytti minut pois. Samoin umpimielinen ja vainoharhainen suhtautuminen esimerkiksi homoseksuaaleihin ja toisaalta myös se, että helluntalaiset kokevat olevansa niitä, jotka ainoina ovat ihan oikeasti ja palavasti uskossa. Itsekin olen homoseksuaali ja minua aikanaan raahattiin vaikka mihin "eheytys"-yhteisöihin. Eheytys lainausmerkeissä sen vuoksi, että lähinnä ne olivat rikkirepimisohjelmia. Myöhemmin olen tehnyt rauhan Jumalan kanssa ja tuumannut, että ihmisten muukalaisenpelko ei saa olla se syy, jonka vuoksi minä heittäisin lapsen pesuveden mukana. Haluan tehdä hyvää maailmassa ja uskon Jumalan armoon ja rakkauteen jokaisen kohdalla. Olen tehnyt rauhan myös identiteettini kanssa. Seurustelen ihanan naisen kanssa ja kiitän hänestä Jumalaa joka päivä. Jumalan johdatus on näkynyt elämässäni niin vahvana, etten voi olla uskomatta siihen tässäkin asiassa.
Ongelma onkin: Minulla ei ole seurakuntaa. Työskentelen kristillisen organisaation leivissä keväisin ja kesäisin ja silloin minulla on uskovien yhteys, mutta lopun vuotta olen aika yksin uskoni kanssa ja huomaan olevani välillä uskovais-vihamielinen lähinnä sen vuoksi, että uskovaiset joista kuulen ja joita tapaan ovat hyvin raivokkaita, armottomia ja umpimielisiä. Herännäisten oppi ja armokäsitys vastaa omaani ja musiikki-ihmisenä koen, että esimerkiksi kuorojen kautta voisin päästä mukaan letkeästi ja pinnistämättä.
En kuulu kirkkoon, enkä oikeastaan haluaisi liittyäkään. Lähinnä sen vuoksi, että prosessi vienee aikaa ja tiedän, että en ehdi. Opiskelen kahta koulutusta ja minulla on kaksi työtä, joten realistisesti uskon, että jos minun seurakunnan löytääkseni pitää liittyä kirkkoon, en ikinä löydä sitä seurakuntaa, jossa voin olla ja palvella. Myöhemmin kyllä, kunhan elämäni vähän hidastaa tahtiaan, voisin liittyä kirkkoonkin. Filosofian tasolla minulla ei ole mitään sitä vastaan.
Minua kiinnostaa myös se, voisinko jossain seurakunnassa oikeasti olla oma itseni. Uskon vahvasti, että Jumala ei luomistyössään virheitä tee ja minäkin olen Luojan luoma ihme, kaunis ja hyvä sellaisena kuin olen. Kieltämällä identiteettini aikanaan hoipuin ihmisvihan ja itsetuhon partaalla, enkä missään nimessä halua niihin syövereihin takaisin.
Jos herännäisyys ei mielestänne ole minua varten, mihin ohjaisitte minut?
Seksuaalinen identiteetti ei estä ketään osallistumasta täysipainoisesti kirkon elämään. Olet tervetullut kaikkeen toimintaan eikä sinulta edellytetä seksuaalisen identiteettisi kieltämistä tai rajoittamista, eikä minkäänlaisiin "eheyttämisprojekteihin" ole pelkoa joutua.
Jos olet kiinnostunut herännäisyydestä, osallistu ihmeessä körttiopiskelijoiden toimintaan. Tietoa siitä esim. http://pohjoissuomi.h-y.fi/pplopiskelija.html. Jos olet kiinnostunut lauluhommista, voisit osallistua nuorille aikuisille ja opiskelijoille tarkoitettuun lauluryhmään, jonka nimi on Sarastus-kuoro. Sitä johtaa kanttori Taina Voutilainen ja hänen yhteystietonsa löytyvät ainakin Oulun seurakuntien sivuilta. Myös körttiopiskelijoilla on oma kuoro. Olet myös tervetullut seurakuntien järjestämiin Crosscafe-iltoihin, joista löytyy lisätietoa näiltä sivuilta.
Mitä tulee kirkkoon liittymiseen, niin sehän tietysti on vapaavalintaista. Yksityisrippikoulu tai aikuisrippikoulu ryhmässä voivat parhaimmillaan toimia paikkana, jossa voi pohtia omaa suhdettaan kirkkoon, yhteiseen uskoon ja Jumalaan sekä asemoida itseään niihin nähden. Varsinkin yksityisrippikoulu taipuu melko monenlaiseen elämäntilanteeseen, joten jos jossain vaiheessa innostut siitä, niin voit ottaa yhteyttä vaikkapa meihin nuorten aikuisten pappeihin, niin sovitaan tapaaminen.
On erittäin surullista, että koet asiat tuolla tavalla ... ehkä asiat eivät kuitenkaan ole niin, kuin luulet niiden olevan?
"Eheytys lainausmerkeissä sen vuoksi, että lähinnä ne olivat rikkirepimisohjelmia."
Ensinnäkin eheytyksen ideana on ohjata rikkimenneiden ihmisten hämmentynyttä seksuaali-identiteettiä oikeaan suuntaan. Ne eivät suinkaan ole "rikkirepimis-ohjelmia" niin kuin sinä virheellisesti väität. Tietenkään eheytyminen ei toimi, mikäli lähtökohtana on se, että homous ei muka olisi mitenkään vahingollista ihmisen psyykkeelle tai ettei se olisi mitenkään väärin ... tietenkään ei kukaan voi parantua yhtään mistään, mikäli luulottelee itselleen, että kaikki on OK. Vain tiedostamalla sen, että olen rikki ja tarvitsen apua, voi ihminen eheytyä.
"Olen tehnyt rauhan myös identiteettini kanssa."
Tarkoitatko tällä sitä, että olet alistunut yhteiskunnan valheeseen, joka antaa "kaikkien kukkien kukkia" ja missä kaikki on OK, vailla minkäänlaisia psykologisia traumoja? Se ei ole rauhaa, vaan itsepetosta. Sinun oikea identiteettisi ei ole homoseksuaalisuus! Homoseksuaalisuus on yksi ihmisen seksuaalisuuden rikkinäisyyden ilmentymä. Se, että koet homoseksuaalisia tunteita tarkoittaa siis yksinkertaisesti sitä, että kaikki EI OLE OK. Jumalan antama lahja, seksuaalisuus, on kohdallasi vääristynyt tämän syntiin langenneen maailman seurauksena. Sinä näet seksuaalisuutesi ikään kuin vääristävän "tivoli-peilin" läpi ... näet kyllä itsesi peilistä, mutta et huomioi sitä tosiasiaa, että kuvasi on vääristynyt. Samalla tavalla mm. anorektikot näkevät itsensä ikään kuin lihavina, vaikka ovatkin todellisuudessa vaarallisen laihoja. Kyseessä on virhe ihminen psyykkeessä. Homoseksuaalinen taipumus aiheutuu kehitykseen liittyvistä tekijöistä. Homot ja lesbot eivät tietenkään ole mielisairaita eivätkä he ole itse valinneet taipumustaan. Samasta sukupuolesta kiinnostuneen ihmisen tarve kokea oman sukupuolen rakkautta on täysin normaalia, mutta tuo tarve olisi pitänyt vain täyttyä riittävästi lapsuudessa, jotta kiinnostus vastakkaiseen sukupuoleen olisi syntynyt.
"Minua kiinnostaa myös se, voisinko jossain seurakunnassa oikeasti olla oma itseni."
Jokainen seurakunta kyllä antaa sinun olla oma itsesi, mutta sinä itse et ole hyväksynyt itseäsi vaan sinun psyykeesi yrittää viestittää sinusta asioita, joita sinä et ole. Suomalainen kulttuuri on viime vuosien aikana kehittynyt hyvin myötämieleiseksi homoseksuaalisuudelle. Salliva ilmapiiri voi hämmentää erityisesti murrosikäistä nuorta, jonka seksuaaliset tunteet saattavat olla vielä häilyviä. Älä leimaa itseäsi homoksi liian herkästi vaan anna itsellesi aikaa.
"Uskon vahvasti, että Jumala ei luomistyössään virheitä tee ja minäkin olen Luojan luoma ihme, kaunis ja hyvä sellaisena kuin olen."
Ehdottomasti. Jumala ei tee virheitä ja sinä toden totta olet Luojan luoma ihme, kaunis ja hyvä ... mutta homoseksuaalisuus sinussa EI OLE! Kuten mainitsin aikaisemmin, niin homoseksuaalisuus on Jumalan antaman lahjan, seksuaalisuuden, rikkinäisyyden ilmentymä. Jumalan luomistyö on siis mennyt sinussa rikki, mutta tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että sinä olisit jotenkin syypää siihen, ET ole. Tämä syntiin langennut maailman, missä elämme, on syypää siihen. Älä usko sekulaarisen/maallisen yhteiskuntamme valheita siitä, että homoseksuaalisuus olisi jotenkin OK, koska se ei sitä ole. Eikö homoksi sitten synnytä? EI. Vaikka tv:ssä ja lehdistössä on usein esitetty tällaisia väitteitä, yksikään tieteellinen tutkimus ei ole pystynyt todistamaan sitä. Kukaan ei synny homoksi. Ihmisen seksuaalisuuden kehittyminen edellyttää ihmissuhteita.
Suosittelen lämpimästi tätä seuraavaa videota, mikäli joitakin ihmisiä kiinnostaa tietää enemmän homoseksuaalisuuden "syntymekanismeista": http://video.google.com/videoplay?docid=8445004063241938546#
"Kieltämällä identiteettini aikanaan hoipuin ihmisvihan ja itsetuhon partaalla, enkä missään nimessä halua niihin syövereihin takaisin."
Nimenomaan juuri nyt tällä hetkellä olet kieltämässä omaa identiteettiäsi, koska homoseksuaalisuus ei ole sinun identiteettisi ... se, että psyykeesi saa sinut luulemaan niin, johtuu edelleen siitä, että psyykeesi on rikki ja näin myös identiteettisi. Tarvitset ystävyyssuhteita heteroseksuaaleihin ja sinun tulee välttää homoseksuaaleihin samastumista.
"Jos herännäisyys ei mielestänne ole minua varten, mihin ohjaisitte minut?"
Se riippuu täysin sinusta itsestäsi; kuinka tosissasi olet uskosi kanssa ja haluatko todella seurata Jumalaa & Jeesusta Kristusta. Mikäli homoseksuaalisuudessa ei ole mielestäsi mitään väärää, niin silloin ei ole mitään tehtävissä. Voimme ainoastaan rukoilla, että joskus silmäsi avautuvat ja näet sen todellisuuden, mitä homoseksuaalisuus oikeasti on ... mutta mikäli koet, että homoseksuaalisuus ei ole Jumalan tahdon mukaista, niin suosittelen lämpimästi ottamaan yhteyttä mm. Aslanin (http://www.aslan.fi/aslan-info) kaltaisiin järjestöihin. Jos siis uskot Jeesukseen ja haluat elää Raamatun seksuaalinormien mukaan olet hankalan valinnan edessä, sillä jotkut yrittävät mitätöidä Raamatun näkemyksen, joka on kielteinen homoseksuaalisuudelle.