Ehtoollinen on yhteys Kristukseen

 

"Kesken pääsiäisaterian syömistä Jeesus otti leivän, siunasi ja mursi sen opetuslapsilleen sanoen:
´Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. tehkää tämä minun muistokseni.`
Myöhemmin hän otti maljan ja samalla tavalla siunasi sen ja sanoi:
´Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne`”. (Luuk 26: 26-28).

 

Ehtoollinen on yhteyttä toisiin kristittyihin ja yhteyttä Kristukseen

Ehtoollinen eli alttarin sakramentti on Jeesuksen asettama pyhä ateria. Siinä hän antaa meille ruumiinsa ja verensä syötäväksi ja juotavaksi. Ehtoollisen leipä ja viini ovat Kristuksen todellinen ruumis ja veri. Vaikka emme voi ymmärtää tätä salaisuutta, voimme luottaa Vapahtajan omiin sanoihin.

"Niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tästä maljasta,
te siis julistatte Herran kuolemaa,
siihen asti kun hän tulee" (1 Kor. 11:26)

Ehtoollisessa me muistamme Jeesuksen ristinkuolemaa. Golgatan ristillä Jumalan ainoa poika, Jumalan Karitsa, vuodatti verensä ja kuoli koko maailman puolesta. Kristuksen ruumiin ja veren sakramentissa ristillä uhrattu Kristus lahjoittaa itsensä meille.

Ehtoollisen lahja, syntien anteeksisaaminen, annetaan meille niissä sanoissa, jotka meille sakramentin saadessamme lausutaan: "sinun puolestasi annettu". Kun uskomme nämä sanat ja otamme vastaan leivän ja viini, nautimme hengellisen aterian, joka uudistaa elämämme ja lisää meissä rakkautta lähimmäisiimme. Ehtoollinen yhdistää meidät Kristukseen ja toisiimme.

"Leipä on yksi, ja niin mekin olemme yksi ruumis,
vaikka meitä on monta,
sillä tulemme kaikki osallisiksi tuosta yhdestä leivästä" (1 Kor. 10:17)

Ehtoollisesta tulee Herran ateria vasta kun koko ateriatapahtuma vietetään niin, että kristittyjen keskinäinen jakaminen ja yhteys tulevat näkyviin siinä. Herra aterian tarkoitus ei ole "lisätä" Kristuksen läsnäoloa vain yksityisessä kristityssä vaan ilmentää seurakuntayhteisön luonnetta Kristuksen ruumiina, jossa kaikki jäsenet kuuluvat yhteen. Siksi ehtoollisen vietto edellyttää kristittyjen kokoontumista yhteen. Ehtoollisen vietto kokonaisuudessaan on yhteyttä Kristukseen. Saman leivän nauttiminen symboloi ja ilmentää sitä, että kristityt ovat yksi Kristuksen ruumis.

"Eikö malja, jonka me siunaamme,
ole yhteys Kristuksen vereen?
Ja eikö leipä, jonka me murramme,
ole yhteys Kristuksen ruumiiseen?" (1 Kor. 10:16)

Mutta sillä, joka syö minun lihani ja juo minun vereni,
on ikuinen elämä, ja viimeisenä päivänä minä herätän hänet.
Minun lihani on todellinen ruoka, minun vereni on todellinen juoma.
Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, pysyy minussa ja minä pysyn hänessä" (Joh. 6:54-56)

Ehtoollista nauttimalla pysymme Kristuksessa ja hän pysyy meissä. Käsittämättömällä tavalla saamme ehtoollisleivässä ja -viinissä syödä ja juoda Jeesuksen ruumiin ja veren. Ehtoollinen ei siis ole pelkkää leipää ja viiniä, vaan Jeesus itse tulee käsin kosketeltavalla ja simin nähtävällä tavalla siinä luoksemme, suuhumme asti. Ehtoollista syödessämme saamme samalla muistaa niitä lupauksia, jotka Jeesus liitti ehtoolliseen.

Ehtoollisen olemus perustuu Kristuksen työhön, ei ehtoollisen jakajaan tai vastaanottajaan. Oikean ehtoolliselle osallistumisen edellytys on usko, joka merkitsee Kristuksen sanaan luottamista. Ehtoolliselle voi osallistua, vaikka sen merkitystä ei täysin ymmärräkään. Kristuksen ruumis ja veri on kuitenkin erotettava muusta syömisestä ja juomisesta.

Ehtoollinen on tarkoitettu jokaiselle kristitylle. Kun tutkimme itseämme, joudumme myöntämään, että olemme epäuskoisia ja rakkaudettomia. Tarvitsemme tätä ateriaa. Siksi myös Paavali kehottaa meitä tutkimaan itseämme ennen Herran aterialle osallistumista (1 Kor. 11:31). Kyse ei ole syvällisestä itsetutkiskelusta ja omien syntien muistelusta vaan sen varmistamisesta, että ehtoollisen vietto ei loukkaa toisia kristittyjä. Samaan Herran pöytään osallistuminen ja samasta leivästä murtaminen yhdistävät kristityt toisiinsa rakkauden ja solidaarisuuden sitein. Kristuksen edessä me kaikki olemme samassa asemassa - "samaa armoa vailla".

Ehtoollisella on monta erilaista merkitystä. Vaikka se on vain yksi ateria, sitä voidaan katsoa monelta näkökannalta.

Ehtoollinen on anteeksiantamisen tai armon ateria. Ehtoolliselle osallistuva ihminen saa syntinsä anteeksi. Jeesus asetti ehtoollisen syntien anteeksi antamisen tähden.
 
Se on kiitosateria, jossa ehtoollisen osallistuva saa kiittää Jeesusta siitä suuresta uhrauksesta jonka hän on ihmiskunnan vuoksi tehnyt.
 
Se on muistoateria, jossa muistamme Jeesuksen ristinkuolemaa. 
 
Se on tunnustus ateria tai uskon ateria. Ehtoollinen on täysin merkityksetön sen osallistujalle, mikäli hän ei usko jakajan lausetta ”sinun puolestasi annettu/vuodatettu”. Ehtoolliselle osallistuja saa omalle uskolleen vahvistusta leivän ja viinin kautta. Ehtoolliselle osallistuminen on uskontunnustus. Hän asettuu pöytään merkkinä siitä, että uskoo Jeesuksen sovitustyöhön ja tarvitsee elävän Jumalan armoa.
 
Se on yhteyden ateria. Ehtoollinen on pieni pala taivasta ajassa. Ehtoollisella ihminen on yhteydessä toiseen todellisuuteen, jota ei voi sanoin kuvailla, mutta johon ihminen toivoo joskus liittyvänsä. Ehtoollisella koetaan yhteyttä myös jo poisnukkuneisiin Pyhiin.
 

Kiirastorstaina kristittyjä kutsutaan ehtoollisen äärelle.

Ehtoollista on sanottu ”joka sunnuntaiseksi pääsiäiseksi” sillä se muistuttaa meitä paitsi Jeesuksen ristillä antamasta sovitusuhrista, myös siitä ikuisesta elämästä, mihin ihmisillä on mahdollisuus päästä käsiksi Jeesuksen uhrin vuoksi. Englannin Maundy Thursday viittaa kiirastorstain jalkojenpesuun, joka on päivän viettoon kuuluva kirkollinen seremonia mm. ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa sekä eräissä protestanttisissa yhteisöissä. Se palauttaa mieliin Jeesuksen käskyn, että kristittyjen tulee rakastaa ja palvella toisiaan. Kiirastorstai nivoo siis yhteen kolme tärkeää kristillistä teemaa: ripin, ehtoollisen ja lähimmäisenrakkauden.